Maurice Ravelin “Le Tombeau de Couperin” on sävellys, joka kietoo kuulijan kauneuden ja melankolian verkkoon. Se ei ole vain sarja tansseista - se on muisto, kunnianosoitus menneelle ja valovoimasta heijastuvaa taidetta.
Ravelin työskenteli “Le Tombeau de Couperinilla” vuosina 1914-1917. Ensimmäinen maailmansota riehui ympärillä, ja kuoleman varjo ulottui kauas ja syvälle. Ravelin ystävänsä, pianisti ja sotilas Pierre Louÿsin, menehtyessä hän alkoi työstää teosta, joka kunnioittaisi Louÿsia ja koko menehtyneiden sukupolven muistoa.
“Tombeau de Couperin” koostuu kuudesta osasta, joista jokainen on nimetty eri tanssimuodolle:
| Osa | Nimi ( Ranskankielinen) | Tempo | Huomautus |
|---|---|---|---|
| I | Prelude | Lento - Animé | Aloitusosa on täynnä melodisia kuvioita ja arpeggios |
| II | Forlane | Forlane | Reinin alueen perinteinen tanssi, jota Ravelin käsittelee hienovaraisesti ja elegantilla tavalla |
| III | Rigaudon | Très vif | Energinen ja iloinen osa, jossa melodia ja rytmi kulkevat käsikkäin |
| IV | Menuet | Modéré | Klassista muotoa noudattava osa, josta huomaa Ravelin rakkaus Ranskan musiikkiperinteeseen. |
| V | Toccata | Allegro molto | Hurja ja virtuoosinen osa, jossa näppäinten nopea liike herättää kuulijan hämmästykseensä. |
| VI | Epilogue | Tempo de menuet | Teoksen päätösosa on hiljainen ja nostalginen. Se muistuttaa kuulijaa poismenneiden ajoista ja ikuisen kauneuden hauraudesta |
Ravelin “Le Tombeau de Couperin” on tyypillinen esimerkki hänen musiikkinsa ominaispiirteistä: se yhdistää perinteisiä musiikkimuodon vaatimuksia modernin soundiin. Teoksessa on selkeitä viittauksia barokin aikakauden musiikkiin, kuten Contrapunctus -tyylisessä “Rigaudouni” ja menettäneen ajan romantiikassa henkiinheränneessä “Menuettissa”.
“Le Tombeau de Couperin” ei ole pelkästään kuultavaa musiikkia; se on kokemus. Ravelin taitavasti luo tunnelmia ja tunteita, jotka vievät kuulijaa menneisyyteen ja kutsuvat pohtimaan elämän haurautta.
Mielenkiintoisia tietoja Maurice Ravelsista:
-
Ravellin musiikki edusti “impressionismia” - tyyliä, jossa musiikkiteemoja käsiteltiin värien ja tunnelmien kautta.
-
Ravel oli mestari orkestroinnista. Hänen teoksensa ovat tunnettuja täydellisestä tasapainosta instrumenttien välillä.
-
Ravel opiskeli Pariisin konservatoriossa Gabriel Faurén johdolla.
“Le Tombeau de Couperin” on varmasti yksi Ravelin mestariteoksista, joka ansaitsee kuulla useita kertoja ja kokea sen täydellisen kauneuden. Teoksen herkkä tasapaino melankolian ja ilon välillä tekee siitä klassikon.